Huomaan kummastelevani omaa käytöstäni ja alan kallistua siihen tulokseen, että minusta on tulossa vanha. Vai voisiko olla jokin muu selitys? Aikaisemmin olen käyttänyt AINA korkeita korkoja, nyt huomaan etsiväni matalakorkoisia, mutta kuitenkin räväkämpiä kenkiä (vielä en suostu sentään mummoutumaan =D). Nyt pähkäilen myös sitä, mistä langasta tekisin itselleni sukat jotka mahtuisivat olemassa oleviin kenkiini. Ajatus tavallisen sukan pukemisesta jalkaan ahdistaa, kun olen koko kesän kulkenut ilman sukkia tai kotosalla villasukat jalassa. Muutenkin minusta on tullut mukavuudenhaluinen, haluaisin pukeutua mahdollisimman väljiin vaatteisiin. Töihin en ole meikannut yli vuoteen, ainoastaan ripsiväriä hieman sipaissut (tämän kyllä voi selittää kai laiskuudella ja sillä ettei kesällä tarvitse meikkiä =D) Mutta aiemmin käytin meikkiä myös töissä, nyt ainoastaan jos lähden jonnekkin iltaa viettämään, eli ei kovin usein =) Tähän on selvästi tultava muutos, mutta kun saan aamulla nukkua hieman pidempään, joka tietenkin tarkoittaa sitä, että myös iltaisin voi kukkua pidempään =D
Lopputulos: On löydettävä ohut lanka, joka kestää kovaa kulutusta -> voin käyttää korkkareita neulotun sukan kanssa. On mentävä aiemmin nukkumaan, että jaksan pyntätä naaman aamulla.
"Siskot, älkää murehtiko ikääntymistänne.
Ne on munat, jotka pilaantuu, ei kanat."
Ne on munat, jotka pilaantuu, ei kanat."
Onneksi on olemassa ohuita sukkalankoja :) Minulle iski kolmenkympin kriisi jokunen aika sitten. Olen pitänyt itseäni aina nuorena ja yhtäkkiä huomaan olevani VANHA! Ja mulle tulee ryppyjä! Onneksi kriisi tuntuu laantuneen jo ja olen palannut vanhoihin rutiineihin. Kotiäiti muistaa meikanneensa aina vasta seuraavana aamuna kun silmät tuntuvat kummilta pesemättömissä meikeissä;)
VastaaPoista